Jyväskylän äänimaisema (sound walks 5.12.2005)

Vierailin syksyllä 2005 Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella pitämässä kurssia aiheesta Elektronimusiikki ja äänitaide. Kurssini liittyi opintokokonaisuuteen Konekulttuuri, konemusiikki ja kone-estetiikka.

5.12.2005 en pitänyt luentoa. Luennon sijaan annoin opiskelijoille seuraavan tehtävän, jossa mentiin ulos kuuntelemaan ja tutkimaan oman kaupungin ääniä. Odotan mielenkiinnolla esseitä myös sen takia, että vuonna 1992 havainnoin itse Jkl:n kaupungin keskustan äänimaisemaa ja kirjoitin havainnoistani lehtikirjoituksen, joka julkaistiin Keskisuomalaisessa joulukuun alussa 1992.


]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]


Jyväskylän äänimaisema

- Suunnittele kulkureitti (sound walk) Jyväskylän keskustan läpi. Reitin tulee sisältää erilaisia ääniympäristöjä (urbaania ympäristöä, luontoympäristöä, sisä- ja ulkotiloja).

- Voit ottaa matkaan JKL:n keskustan kartan ja käyttää sitä apuna laatiessasi kulkureitin

- Voit tehdä reitin joko nyt luennon aikaan (klo 14-16), tai muulloin.

- Kulkiessasi tarkkaile ympäristösi ääniä ja kirjoita muistiinpanoihin havaitsemasi ääni-ilmiöt ja niiden ominaispiirteet. Voit kirjata ylös mistä äänet ovat seurausta, onko ääniympäristö lo-fi vai hi-fi, mikä on äänien etäisyys sinuun ja/tai muihin ääniin (minkälaiset äänet esim. erottuvat selvemmin taustastaan), minkälaisia ääniseiniä (sound wall) tiloissa on...

- Tärkeää on myös se, että merkitset muistiin äänihavaintojesi lisäksi myös sen, missä paikassa äänet tarkemmin ottaen tapahtuvat ja mihin kellonaikaan. Äänimaiseman analyysissa äänet ovat aina merkki paikasta, ajasta ja elollisten välisistä (akustisista) suhteista. Analyysia tukevat huomiosi akustiikasta, arkkitehtuurista ja yhdyskuntasuunnittelusta, sillä ne vaikuttavat äänimaisemaan. Samoin vaikuttavat sääolosuhteet ja lämpötila (ihmiset pukeutuvat eri lailla eri säällä, ääniin vaikuttaa myös se, onko maassa lunta vai vettä...)

- Matkasi jälkeen kirjoita äänikävelysi tekstiksi, eli kirjoita auki (puhtaaksikirjoita) reitti ja sen aikana tekemäsi äänihavainnot (apuna on paikan päällä tekemäsi muistiinpanomerkinnät). Tärkeää on että teet tämän välittömästi äänikävelyn jälkeen, sillä yksityiskohdat häipyvät muistista nopeasti. (Jos olet päättänyt käyttää apuna nauhuria ja purat äänet nauhalta, voit toki käyttää apuna graafisia merkintöjä kuvatessasi ääniä ja niiden suhteita.)


Jyväskylän äänimaiseman tarkkailun kannalta tärkeintä on korvien avaaminen. Äänikävelyn tavoitteena on ääniympäristön tietoinen ja analyyttinen havainnointi. Kaikkia edellä mainittuja piirteitä korva ei voi havaita, mutta nouki esiin ne havainnot jotka löydät.

Äänikävelyyn laittamasi aika voi olla esim. 20-30 min, loppuaika (60-70 min) jää puhtaaksikirjoitukseen ja kuulemasi analysointiin paperille.

Analyysin myötä voit esimerkiksi pohtia:

- löysitkö tutusta ympäristöstäsi jotakin uutta kun tutkit ympäristöä sen äänien kautta

- oliko tutkimasi ympäristöt äänellisesti balanssissa vai epäbalanssissa (dominoiko ympäristössä jokin ääni, mikä on mekaanisten ja sähköisten äänien suhde luonnon ääniin...)

- voit myös pohtia mikä on äänimaiseman vaikutus työympäristöön. Stressasiko jokin ääni-ilmiö sinua erityisesti? Tai löysitkö tutusta ympäristöstäsi esteettisesti kiinnostavia ääni-ilmiöitä?

- onko JKL:llä (tai keskustan alueella) omia äänellisiä tunnuspiirteitä, leimaa-antavia äänimerkkejä, jotka ovat vain tälle ympäristölle tyypillisiä

- mitä haluaisit muuttaa JKL:n äänimaisemassa? Entä työ- ja/tai opiskeluympäristösi äänimaisemassa...?


]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]


Kahdella viime luentokerralla käsittelimme R. Murray Schaferin ajatuksia ja äänimaiseman käsitettä. Tässä vielä tuoreeseen muistiin palautettuna keskeistä äänimaisema-käsitteistöä:

• Acoustic space : alue, jonka sisällä ääni on kuultavissa ennenkuin ääni-ilmiö katoaa ja sulautuu muihin ympäristöääniin
• Keynote sound : ääni, joka muodostaa äänimaisemassa taustaäänen muille äänille
• Soundmark : tilan tai alueen äänimaisemalle tunnusomainen ääni
• Signal : ääni, joka kiinnittää erityisen huomion äänimaisemassa
• Hi-fi (High-fidelity) : Hi-fi -ääniympäristössä äänet eivät sekoitu toistensa alle, maisemassa on vähemmän ääniä ja yksittäiset äänet on siksi kuultavissa selkeämmin (esim. maaseutuympäristö)
• Lo-fi (Low-fidelity) : Lo-fi -ääniympäristössä äänet sekoittuvat tai peittyvät toistensa alle eikä kaikkien äänien alkuperää ole mahdollista tunnistaa. Ominaista sähköisten ja mekaanisten äänien ympäristölle (esim. urbaani ympäristö), jossa voimakkaat äänet hallitsevat maisemaa (koneet, autot, liikenne yms.)
• Sound wall : ääni, joka eristää tilan (esim. taustamusiikki)
• Broad-band noise : sähköinen, koneellinen tai teollinen hälyääni (esim. ilmastoinnin humina, liikenteen hurina)
• Earwitness : henkilö joka tarkkailee ääniympäristöä analyyttisesti ja kirjaa havainnot muistiin


Ja seuraavassa R. Murray Schaferin Ear Cleaning -kursseihin liittyvä tehtävä (myös tätä aihetta käsiteltiin viime luennolla). Näitä ohjeita ei ole tarvis seurata tässä tapauksessa, mutta toivon että ne auttavat asennoitumaan ja pureutumaan Jyväskylän äänimaiseman tekstuureihin.

1. Etsi ruuhkaiselta kadulta paikka, joka on kadun hiljaisin. Missä se on?
2. Etsi paikka missä ihmiset kävelevät portaita ylös ja alas. Syntyykö ylöspäin kävellessä samanlainen ääni kuin alaspäin tultaessa? Kumpi on voimakkaampi?
3. Tee lista kaikista äänistä jotka ovat ominaisia miesten tuottamina, ja toinen lista naisille ominaisista äänistä
4. Kartoita ovien sulkemisesta syntyvät erilaiset äänet
5. Listaa viisi erilaista kävelypintaa, jotka tuottavat erilaisen akustiikan
6. Laske kuinka monta erilaista autontorven ääntä (tai koiran haukuntaa, tai vinkaisevaa auton jarrua) kuulet yhden tunnin aikana


]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]]